Medioitunut ympäristö luo uusia haasteita opetukselle

Uusi ajattelutoiminnan muoto ’medialukutaito’ tarkoittaa kansanomaisesti ilmaistuna kykyä suodattaa asioita, tulkita ja poimia viestinnästä olennainen sekä muodostaa siitä oma totuus.

Ihmisillä on vankka pyrkimys eheään elämään, mutta informaatiotulvassa maailmankuvan rakentaminen on ongelmallista. Hyvin informoidun nykyihmisen maailmankuva on väistämättä sekava (Kajaste 2001).

Tutkimusten mukaan suomalaiset lapset sukkuloivat informaatioteknologisten välineiden ja medialaitteiden maailmassa taitavasti ja käyttävät eri mediamuotoja ahkerasti. Taidot ja ymmärrys eivät kuitenkaan aina kohtaa. Median moniulotteisuus vaikuttaa tiedostamattamme ja lasten mediakulttuurinen arkipäivä luo uutta mediasukupolvea. Yksi mediaopetuksen keskeisimmistä haasteista on taitojen ja ymmärryksen tasapainon luominen .


Moniulotteisuutensa vuoksi medialukutaito vaatii ajattelua

Mediaympäristö tuottaa jatkuvasti informaatiota, asiaa, ohjetta ja kaikenlaista tietoa. Tietotulvasta on kyettävä tunnistamaan informaatio, jota tarvitsemme ongelman ratkaisuun ja mistä tai miten sitä pitäisi hakea. Informaatiota ja sen lähdettä on arvioitava kriittisesti. Kaikki saamamme tieto ei välttämättä ole aitoa tai oikeaa ja tiedon hyödyntäminen vaatii osaamista. Saamamme informaatio on osattava suhteuttaa kokemuksiimme ja arvoihimme. Aikuiselta tämän vaatimuksen täyttäminen onnistuu, mutta lapset ja nuoret ovat median tuottaman informaatiotulvan armoilla.

Medialukutaidon moniulotteisuus pitää sisällään emotionaalisen, esteettisen ja moraalisen ulottuvuuden, jotka vaativat toiminnalta aktiivista ajattelua. Ihmisen toiminnalle tunteet ovat yhtä oleellisia kuin tiedot. Emotionaalisuus on tärkeää sosiaalisten verkkojen menestymiselle, joten tunnemaailman on oltava tasapainoisesti mukana toiminnassa. Esteettisyys edellyttää, että tietotekniikkaympäristön suunnittelu ei keskity liiaksi tehokkuuden ja välittömän hyödyn tavoitteluun esteettisen ympäristön kustannuksella. Myös moraalinen tarkastelu on välttämätöntä, sillä tietotekniikkaa käyttävien medioitten maailmassa on arvoja, jotka eivät välttämättä näy suoraan. Ne eivätkä paljastu, ellemme ymmärrä mitkä ovat tuotettujen sanomien, toimintojen tai tietokoneohjelmien tavoitteelliset lähtökohdat. Ajattelematta saatamme sitoa itsemme jonkin tietokoneohjelman valmiiksi rakentamaan arvomaailmaan.


Viestintäsivistys on tulevaisuutta

Opetuksella on löydettävissä tarpeista lähtevä vastuullinen median käyttö. Tulevaisuudessa mediakasvatuksen keskeisin tehtävä on opettaa lapsille, nuorille ja aikuisille riittävän monipuoliset mediakielitaidot ja taata näin itsenäinen elämän hallinta. Myös tietoturvaosaamista ja yksilösuojaa on kehitettävä ja se alueen osaajia koulutettava. Lasten ja nuorten eheä kehittyminen on turvattava laeilla. Nykyisellään media hallitsee elämäämme ja luo meille jatkuvasti uusia ’tarpeita’. Olemme media armoilla, jos emme osaa lukea ja tulkita median viestejä oikein ja riittävän nopeasti. Mediakasvatuksen tehtävänä on irrottaa yhteiskunta media- ja businesskulttuurin otteesta ja riippuvuuksista.

Lähteet:
Haikonen, Jyrki. 2001. ”Informaation, median ja maailmankuvan paradoksit”. teoksessa Eheään elämään. Näkökulmia ihmisenä olemiseen uhkien ja toivon maailmassa. toim. Kimmo Kajaste. Helsinki. 2001. Edita Oyj.
Dyson, Esther. 1997. "Release 2.0" (1997) "kysykää aina kysymyksiä - ei ole muuta hyvää tapaa oppia."
Jussila, Juhani & Seppo Saari. 1999. Opettajankoulutus tulevaisuuden tekijänä. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 11:1999.
Suoninen, Annikka. 2004. Julkaisun tiedot: Väitöskirjan yhteenveto julkaistaan kirjana vuonna 2004.
http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2003/12/2559/showannouncement?text=119.12.2003 Väitös: Lapset ja nuoret kriittisiä median käyttäjiä (Suoninen). Luettu: 25.3.2004.
Opetusministeriö. 2000. Suomi (o)saa lukea. Tietoyhteiskunnan lukutaidot - Työryhmän linjaukset. Opetusministeriön Työryhmien muistioita. Opetusministeriö 4:2000.
http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/tyoryhmamuistiot.html (luettu 25.3.2004)
http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/sisaltotuotanto/valiraportti1.rtf (luettu 25.3.2004)