Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2007.

Esiintymisjännitys

Laajasti nähtynä lähes koko elämä on esiintymistä. Esiinnymme puolin ja toisin aivan tavallisissa jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa, jolloin jaamme tietoa työtovereille, ystäville ja perheenjäsenille. Nämä arkielämän tilanteet sujuvat yleensä aina luontevasti. Jännittäminen astuu kuvaan vasta, kun pitäisi esiintyä tai pitää esitys. Tilanne jännittää vaikka kyseessä olisi juuri työtoverille sujuvasti kerrotun asian esittäminen. Monille julkinen esiintyminen saattaa olla niin kova paikka, että he yrittävät keksiä jonkin tekosyyn peruuttaakseen osallistumisensa. Puheviestinnässä esiintyminen tarkoittaa tavallisesti sellaista viestintää, jossa yksi ihminen on päävastuussa sanoman tuottamisesta ja kuulijoina on useita ihmisiä. Tällaisia esiintymistilanteita ovat esimerkiksi puheen tai esitelmän pitäminen, runon lausuminen tai radio-ohjelman juontaminen. Työ- ja yksityiselämässämme kohtaamme tällaisia esiintymistilanteita, emmekä aina voi välttää niitä. Esiintymistilanteeseen on sii

Medioitunut ympäristö luo uusia haasteita opetukselle

Uusi ajattelutoiminnan muoto ’medialukutaito’ tarkoittaa kansanomaisesti ilmaistuna kykyä suodattaa asioita, tulkita ja poimia viestinnästä olennainen sekä muodostaa siitä oma totuus. Ihmisillä on vankka pyrkimys eheään elämään, mutta informaatiotulvassa maailmankuvan rakentaminen on ongelmallista. Hyvin informoidun nykyihmisen maailmankuva on väistämättä sekava (Kajaste 2001). Tutkimusten mukaan suomalaiset lapset sukkuloivat informaatioteknologisten välineiden ja medialaitteiden maailmassa taitavasti ja käyttävät eri mediamuotoja ahkerasti. Taidot ja ymmärrys eivät kuitenkaan aina kohtaa. Median moniulotteisuus vaikuttaa tiedostamattamme ja lasten mediakulttuurinen arkipäivä luo uutta mediasukupolvea. Yksi mediaopetuksen keskeisimmistä haasteista on taitojen ja ymmärryksen tasapainon luominen . Moniulotteisuutensa vuoksi medialukutaito vaatii ajattelua Mediaympäristö tuottaa jatkuvasti informaatiota, asiaa, ohjetta ja kaikenlaista tietoa. Tietotulvasta on kyettävä tunnistama

Aikuisopiskelija on haaste opettajalle

Elinikäinen oppimisen merkitys on viime aikoina korostunut, koska työelämän muutokset vaativat jatkuvaa itsensä kehittämistä. Oppilaitoksiin ja erilaisille kursseille hakeutuu entistä enemmän aikuisia, jotka opiskelevat usein myös työn ohessa. Uuteen ammattiin kouluttautuvat ja eläkeläisopiskelijat ovat oma aikuisopiskelijaryhmänsä. Aikuisopiskelu ja aikuisopiskelijoiden kouluttaminen on haasteellista ja opettajalta vaaditaan moninaisia ohjaajan taitoja, sillä aikuiset ovat opiskelijoina vaativia. Aikuiskasvatus eli andragogia eroaa pedagogiasta eli nuorten opettamisesta monella tapaa. Aikuisella on nuoria opiskelijoita laajempi kokemustausta, kehittyneempi ajattelu- ja hahmottamiskyky, heidän opiskelumotivaationsa on erilainen (Matikainen, Manninen 2000, 64) ja opiskeluun vaikuttaa myös heidän perhe- ja työolosuhteet. Aikuiset vaativat motivoituakseen erilaisia tekijöitä kuin nuoret. Heidän opiskelunsa pitää liittyä jotenkin heidän työhönsä tai muuhun elämään, he haluavat toimia it

Persoonallisuus vaikuttaa viestintään

Puheviestintä on jatkuvan muutoksen alainen monimutkainen prosessi, jolla ei ole alkua eikä loppua. Se tapahtuu aina ainutkertaisena tilanneyhteydessä, jossa se on yhdistelmä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Me suomalaiset miellämme puheviestintäkontekstin lähes poikkeuksetta esiintymistilanteeseen, mutta mielestäni valtaosa ihmisten välisestä viestinnästä tapahtuu arkielämän tilanteissa työpaikoilla ja päivittäisten asioiden hoidossa. Koska yleisesti puheviestintä mielletään tarkoitukselliseksi, aiheuttavat viestin tulkinnat ja väärinymmärrykset ristiriitoja erilaisten persoonallisuuksien välillä. Tässä esseessäni käyn läpi persoonallisuuden merkitystä arkielämän viestinnässä sekä viestinnän vaikutusta persoonallisuuden kehittymisessä. Jäsentääkseni puheviestintää ja sen käsitteistöä, teen aluksi tiivistetyn katsauksen puheviestinnän perusteisiin. Tarkastelen persoonallisuuksien välistä viestintää ja ihmisten käytöstä ja tapaa käsitellä ja suodattaa tietoa kielen kautta sekä si

Eteläpohjalaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, joka ennen vuoden 1997 lääniuudistusta oli Vaasan läänin aluetta. Etelä-Pohjanmaan nimikkoeläin on Orava, -lintu on Isokuovi, -kala on Siika, -kasvi on Maitohorsma ja –kivi on Kärnäiitti. Murre on eteläpohjanmaan murre, josta puuttuu d-kirjain. Minä Kuka ja mikä minä olen? Mitä minusta on tullut ja miksi? Synnyin etelä-pohjanmaalla, kuten isäni, mutta äitini oli aito savolainen. Minä olen siis puoliverinen ; eteläpohjalais-savolainen. Orpokin olen, koska molemmat vanhempani ovat jo siirtyneet pois tästä ajasta. Mitä minusta loppujen lopuksi tulee? Eteläpohjalaisuus vaikuttaa minussa vahvasti ... itseluottamusta ainakaan ei puutu. Aina olen kokenut, että ’mä oon meiltä ja muut on meidän krannista’ … kai sekin on sitä etelä-pohjalaisuutta. Kasvua odotellessa mietin pohjalaisuutta ja sen merkitystä Me etelä-pohjalaiset olemme järkiään vähän muita parempia ... ainakin omasta mielestämme. Ehkäpä siinä syy miksi esi-isäm